Historian havinaa - Vähäsaaresta Myllysaareksi

1800-luvulla saari kuului Ali-Köllin taloon. Talon isäntä rakensi saaren korkeimmalle kohdalle myllyn, jolloin saari sai nimen Myllysaari. Aiemmin saari tunnettiin pienen kokonsa takia nimellä Vähäsaari. Mylly oli paikallaan vielä 1900-luvun alussa, jolloin saari toimi paikallisen nuorison huvittelupaikkana.

Saari vaihtaa omistajaa

Mallasjuoman panimomestari Ernst Mattson osti saaren Köllin suvulta 1905 perustettavaa Lahden Purjehdusseuraa varten.

Paviljongin rakentaminen alkaa

Saaren korkeimmalle kohdalle rakennettiin paviljonki syksyllä 1909 tehdyn päätöksen mukaisesti. Rakennustyöt alkoivat 20.11.1909.

Paviljonki valmistuu

Myllysaaren paviljonki
Myllysaaren purjehduspaviljonki on Suomen vanhimpia, ellei vanhin säilynyt järvipaviljonki. Sen rakennuttamisessa olivat aikanaan mukana lahtelaiset silmäätekevät, muun muassa pankinjohtaja Johan Kemp, Uno Alancon lanko. Kuva: Elon valokuvaamo / Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto

Uuno Alancon suunnittelema ja Lahden kaupungin suojeltavien rakennusten luetteloon kuuluva paviljonki valmistui huhtikuussa 1910 ja varsinainen vihkiäisjuhla pidettiin 15.7.1910.

Tarinan mukaan paviljongissa käyskentelee viikinkimiehen haamu: jos illalla jätät täyden konjakkilasin paviljonkirakennuksen torniin, on se aamulla tyhjä. Legendan mukaan myös sammutetut kynttilät saattavat rakennuksessa syttyä itsekseen.

Purjehdusseura omistajaksi

Ernst Mattson myi saaren kiinteistöineen Lahden Purjehdusseuralle 1910. Myllysaaren paviljonki kuuluu Lahden kaupungin suojeltavien luetteloon. 

Rautakautinen muinaisjäännös

Lahden ensimmäinen esihistoriallinen löytö tehtiin Myllysaaressa vuonna 1910  Purjehdusseuran paviljonkia rakennettaessa.  Kyseessä oli merovingiajalle (600-luvun alkuun) ajoittuva hauta, jossa lepäsi kaksi viikinkisoturia. Työmaalla olleesta kiviröykkiöstä kaivettiin kaksi väkäsellistä, ruodollista keihäänkärkeä, kolme putkellista keihäänkärkeä ja miekan säilän paloja. Esineet ovat nykyään Kansallismuseon kokoelmissa. Löytökohde on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi, ensimmäiseksi sellaiseksi koko Lahden alueella.

Viinaluvat

Vielä 1930-luvulla Jalkaranta kuului nykyiseen Hollolan kuntaan, jossa ”viinaluvat” olivat Lahtea tarkemman sääntelyn alla.

Vanhan lehtijutun mukaan oli Lahden Purjehdusseura ainakin keskustellut saaren myymisestä Lahden kaupungille, jotta Purjehdusseuran ravintolalle saataisiin alkoholinmyyntioikeudet.

Kaupan ehdoksi oli kirjattu saaren takaisinosto-oikeus samalla summalla, jolla saari puhuttiin myytäväksi Lahden kaupungille.

Saari olikin pitkään ainoastaan purjehdusseuran jäsenistön käytössä ja saareen sai seuraan kuulumaton tulla ainoastaan purjehdusseuran jäsenen seurassa.

Maayhteys avataan

Saaren yhdistää mantereeseen kolme eri siltaa, jotka kulkevat pikkusaarien kautta. Sillat rakennettiin saareen 1970-1980-lukujen taittessa. Ennen 80-lukua ennen ihmisiä kuljetti rannasta saareen ja takaisin lautta, joka totteli nimeä ”Plutte” tai ”Moottori”. Lautan kuljettaja asui kesät saaressa.

Kasvillisuus

Yksi Lahden Purjehdusseuran kommodoreista, myös olympiaurheilijana mainetta niittänyt pankinjohtaja Johan Kemp, oli hullaantunut puutarhanhoitoon. Hänen kättensä jälki näkyy saaren kasvillisuudessa vielä tänä päivänäkin. Saareen on Kempin toimesta istutettu n.180 erilaista puuta ja kasvia, osa harvinaisia ja ulkomailta tuotuja.

Tervetuloa Myllysaaren Paviljongille aistimaan lahtelaista historiaa ja tapaamaan kummituksia!

Lähteet: Wikipedia, kansalliskirjaston digiarkisto, vanhat purjehdusseuran jäsenet ja saaressa vierailleet.